KYSYMYKSIÄ KASTEESTA


1. Pitääkö ihminen kastaa,   jotta hän pelastuisi?

  • "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu" - Mark. 16:16
  • "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan" - Joh. 3:5

VASTAUS: Kasteen merkitys pelastuksessa on Raamatun mukaan täysin selvä. Pietari käytti vedenpaisumusta kuvaamaan kasteen ja pelastuksen välistä suhdetta. Ennen vedenpaisumusta synti oli saavuttanut sellaiset mittasuhteet että Jumala Nooan välityksellä varoitti maailmaa tuhosta ellei se tekisi parannusta. Monikaan ei uskonut. "Vain muutama ihminen, kaikkiaan kahdeksan, pelastui arkissa veden kantamana. Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus" (1. Piet. 3:20, 21).

2. Erilaisia toimituksia nimitetään kasteeksi. Ovatko kaikki kastetoimitukset Raamatun opetuksen mukaisia?

  • "Yksi Herra, yksi usko, yksi kaste" - Ef. 4:5

VASTAUS: Raamatun mukaan on ainoastaan "yksi kaste". Sanonta tarkoittaa kastetapaa. Eiväthän sanat "yksi usko" tarkoita sitä, että saisi vain kerran elämässään uskoa.

3. Miten Jeesus kastettiin?

  • "Jeesus tuli -- ja Johannes kastoi hänet Jordanissa. Ja heti, vedestä noustessaan, hän näki taivasten aukeavan" - Mark. 1:9-10

VASTAUS: Sanat viittaavat upotuskasteeseen. Sen vuoksi Johannes suoritti kasteet nimenomaan sellaisella paikalla, missä "oli paljon vettä" (Joh. 3:23). Raamatussa kehotetaan seuraamaan Jeesuksen esimerkkiä (1. Piet. 2:21). Kastamista tarkoittava kreikkalainen sana baptidzoo merkitsee kielen asiantuntijoiden mukaan yksiselitteisesti kokonaan veden alle painamista (kuten suomenkielessäkin, tarkemmin ajatellen). Valelemisen ja pirskottamisen merkitys sille on annettu vasta kauan apostolisen ajan jälkeen.

4. Onko vesikaste tarpeen, kun on saanut henkikasteen?

VASTAUS: Jeesus ja apostolit liittivät kasteen oleellisesti pelastukseen (Joh. 3:5; 1. Piet. 3:21). Sen syrjäyttämisessä ihminen tekee "turhaksi Jumalan aivoituksen" (Luuk. 7:30). Vaikka kaste ei pelkkänä toimituksena pelasta, siinä on kysymys Jumalan tahdon seuraamisesta. Jeesus Kristus tuli "iankaikkisen autuuden aikaansaajaksi kaikille, jotka ovat hänelle kuuliaiset" (Hebr. 5:9). Raamatussa kerrotaan, että henkikasteen aikaisemmin saaneet kastettiin vedellä heti tilaisuuden tullen (Apt. 10:44-48).

5. Millainen kastekäytäntö oli alkuseurakunnan aikana?

  • "He astuivat kumpikin veteen -- ja Filippus kastoi hänet. Ja kun he olivat astuneet ylös vedestä, tempasi Herran Henki Filippuksen pois" - Apt. 8:38-39

VASTAUS: Alkuseurakunnan johtohenkilöihin kuulunut Filippus kastoi etiopialaisen hoviherran täsmälleen samalla tavalla kuin Johannes kastoi Jeesuksen. Apostoli Paavali varoittaa vakavasti opettamasta toisin kuin Jeesus on opettanut (Gal. 1:8-12). Kenelläkään ei ole oikeutta muuttaa pyhää asetusta toisenlaiseksi.

6. Mikä on kasteen merkitys?

  • "Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman. Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa, kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi" - Room. 6:4-6

  • "Kasteessa teidät yhdessä hänen kanssaan haudattiin ja herätettiin eloon, kun uskoitte Jumalaan, joka voimallaan herätti Kristuksen kuolleista" - Kol. 2:12

VASTAUS: Kasteessa uskova seuraa vertauskuvallisesti Kristusta hänen kuolemaansa, hautaamiseensa ja ylösnousemiseensa. Tämä toteutuu upotuskasteessa. Kun kastettava painetaan hetkeksi veden alle, hänen entinen elämänsä haudataan. Noustessaan ylös vedestä hän uskossa nousee uuteen elämään yhdessä Kristuksen kanssa. Apostoli Pietari osoittaa, että vertauskuvan toteutuessa "vesi -- nyt teidätkin pelastaa kasteena" (1. Piet. 3:21).

7. Mitä kaste edellyttää?

  • "Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni. Kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa" - Matt. 28:19-20
  • "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksiantamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan" - Apt. 2:38
  • "Niin Filippus sanoi hänelle: 'Jos uskot koko sydämestäsi, niin se tapahtukoon.' Hän vastasi ja sanoi: 'Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika'" - Apt. 8:37

VASTAUS: Kasteelle tulemisen edellytyksenä on Jeesuksen opetuslapseksi tuleminen ja hänen opetustensa hyväksyminen. Se edellyttää myös luopumista syntielämästä ja Jeesukseen uskomista.

8. Missä iässä ihminen voi mennä kasteelle?

VASTAUS: Raamatussa ei ole mainittu ikärajoja. Henkilö voidaan kastaa, jos hän uskoo evankeliumin ja ymmärtää kasteen ja siihen liittyvän hengellisen suhteen merkityksen. Yksilöllisistä eroista johtuu, että eri henkilöt ovat valmiita kasteelle aikaisemmin kuin toiset. Ei siis voida asettaa mitään ehdotonta vähimmäisikärajaa kasteen toimittamiselle.
HUOMAUTUS
: Vaikka vastasyntyneet ja pienet lapset eivät täytä kasteen edellytystä, he eivät ole armon valtakunnan ulkopuolella. Jeesus sanoi lapsista: "Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta" (Mark. 10:15). Uskovat vanhemmat suorittavat tärkeää tehtävää ohjatessaan lapsiaan sellaiseen suhteeseen Kristuksen kanssa, että he tulevat johdetuiksi myös kasteelle.

9. Mitä kaste merkitsee katuvalle syntiselle?

  • "Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi" - Apt. 22:16
  • "Vesi -- pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta" - 1. Piet. 3:21

VASTAUS: Kastettaessa haudataan syntinen menneisyys ja puhdistaudutaan siitä. Ihmisen ei tarvitse enää kantaa syyllisyyden taakkaa. Kun hän antautuu kasteessa kokonaan Herralle ja jättää syntielämän ja rukoilee häneltä puhdistusta, Kristus sanoo hänelle kuin pitaaliselle: "Minä tahdon; puhdistu" (Matt. 8:3).

10. Mikä on kasteen merkitys ihmisen suhteessa Jumalaan?

  • "Kun Jeesus oli kastettu -- hän näki Jumalan Hengen tulevan alas niinkuin kyyhkysen ja laskeutuvan hänen päällensä. Ja katso, taivaista kuului ääni, joka sanoi: 'Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt'" - Matt. 3:16-17
  • "Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet" - Gal. 3:27

VASTAUS: Kastetta voidaan verrata avioliittoon vihkimiseen. Ihminen osoittaa siinä halunsa tulla kokonaan Jumalan omaksi. Jumala puolestaan vakuuttaa mielistyneensä ihmiseen. Ihminen voi kokea Kristuksen ihmeellistä rakkautta jo ennen kastetta, mutta kasteen jälkeen hän kuuluu aivan erityisellä tavalla Jeesukselle.

11. Mitä kaste vaikuttaa suhteisiin toisiin uskoviin?

  • "Me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi" - 1. Kor. 12:13

VASTAUS: Kasteen kautta liitytään uskovien yhteyteen eli seurakuntaan (Apt. 2:41-42,47).

12. Mitä kaste vaikuttaa myöhempään elämään?

  • "Pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta" - Tiit. 3:5

VASTAUS: Pelkkä kaste ei muuta ihmisen sydäntä. Se on mieluummin vertauskuva sisäisestä uudistuksesta, joka tapahtuu Jumalan Hengen vaikutuksesta. Se vastaa lapsen pesua syntymän jälkeen. Se on rajapaalu entisen ja uuden elämän välillä. Kaste ei tosin poista kiusauksia. Jeesustakin kiusattiin heti kasteen jälkeen (Matt. 4:1-11). Herra haluaa kuitenkin antaa kastetulle Pyhän Henkensä voiman. Hän auttaa hänen omakseen tunnustautuvaa uskovaa (Hebr. 13:5-6; 1. Kor. 10:13).

13. Tarvitaanko kasteelle valmistautumiseen tietty aika?

VASTAUS: Kasteelle valmistautuminen on yksilöllistä. Kun ihminen on ottanut vastaan Jumalan sanan totuuden, uskoo Jeesukseen ja haluaa luopua syntielämästä, ei ole mitään syytä viivyttelyyn. Raamatun esimerkit osoittavat tämän:
A. Etiopialainen hoviherra kastettiin samana päivänä, jona hän oppi tuntemaan Jeesuksen (Apt. 8:26-39).
B. Filippin vanginvartija ja hänen perheensä jäsenet kastettiin samana yönä, jona he olivat tulleet uskoviksi (Apt. 16:23-34).
C. Saulus Tarsolainen (Paavali) kastettiin kolme päivää kääntymyksensä jälkeen (Apt. 9:1-18).
D. Kornelius kastettiin heti, kun hän oli kuullut totuuden (Apt. 10:1-48).

14. Onko oikein mennä kasteelle, jos on jo lapsena kastettu?

VASTAUS: Apostoli Paavali antoi selvän esimerkin oikeasta käytännöstä. Kun kaste ei ollut oikein toimitettu, hän huolehti siitä, että asianomaiset saivat oikean kristillisen kasteen (Apt. 19:1-5). Näin tapahtui Efesoksessa, jonne hän kirjoitti yhdestä oikeasta kasteesta (Ef. 4:5). Jos kaste ei ole suoritettu raamatullisen esimerkin ja käytännön mukaisesti, se tulee suorittaa uudelleen.

15. Todistavatko perhekuntien kasteet, että jo apostolisena aikana kastettiin pieniä lapsia?

VASTAUS: Useimmiten mainitunlaisissa tapauksissa kerrotaan koko perheen tulleen Jumalaan uskovaksi (Apt. 17:34; 18:8). Tämä osoittaa, että kyseisten perheiden lapset olivat jo siinä iässä, että saattoivat uskoa julistetun sanan ja ottaa Kristuksen vastaan elämäänsä. Jeesus osoitti, että usko on yksilöllinen asia (Matt. 10:35-37).

16. Miten Jeesus menetteli sellaisten lasten kanssa, joilla ei vielä ollut henkilökohtaista uskoa?

  • "He toivat hänen tykönsä lapsia. -- Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä" - Mark. 10:13-16

VASTAUS: Kastamisen asemasta Jeesus siunasi lapsia. Hän osoitti myös, että heidän kaltaistensa "on Jumalan valtakunta" (jae 14). Sen vuoksi aikuisten on tultava "lasten kaltaisiksi" (Matt. 18:3) eli synnyttävä uudesti Jumalan sanan vaikutuksesta veden ja Hengen kautta (1. Piet. 1:23; Joh. 3:5).

17. Miksi ristillä riippuneen ryövärin ei tarvinnut mennä kasteelle?

VASTAUS: Jumala ei vaadi keneltäkään mahdottomia. Ryöväri ei voinut mennä kasteelle, koska hänet oli naulittu ristiin. Jos ryöväri olisi päässyt pois ristiltä, hän olisi ilmeisesti heti mennyt kasteelle. Hänen tapauksensa on Uudessa testamentissa ainoa poikkeus. Siitä ei voi sen vuoksi tehdä sääntöä, joka vapauttaisi kasteelle menemisen velvoituksesta.

18. Onko oikein mennä kasteelle, vaikka ei halua luopua synnistä?

VASTAUS: Halu luopua synnistä on välttämätön edellytys kasteelle (Apt. 2:38). Kasteessahan haudataan vanha elämä, josta ihminen osoittaa näin luopuvansa. Kaste ilman parannusta on kuin hautaus ennen kuolemaa. Tämä ei merkitse sitä, että ihmisen pitäisi olla täydellinen ennen kuin hänet voidaan kastaa. Veden ja Hengen kautta uudestisyntynyt on kuin pieni lapsi, joka tarvitsee monenlaista tukea. Juuri sen vuoksi hän liittyykin kasteen kautta Kristukseen ja hänen seurakuntaansa.

19. Ihminen erehtyy ja tekee syntiä kasteen jälkeenkin. Pitäisikö mennä aina uudestaan kasteelle?

VASTAUS: Kastetta voidaan verrataa avioliittoon vihkimiseen. Siihen viittaavat apostoli Paavalin sanat: "Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet" (Gal. 3:27). Vaikka avioliiton solmineille saattaa tulla päivittäin erimielisyyksiä ja toisen mielen pahoittavia sanoja, heidän ei tarvitse joka kerta välejä selvittäessään mennä uudelleen vihittäviksi. Yksi vihkiminen yleensä riittää Jumalan ja todistajien läsnäollessa. Voidaan vain palata annettuun avioliittolupaukseen ja pyytää anteeksi sen rikkomista. Samoin kastettu voi erehtyneenä päivittäin palata siihen liittoon, jonka on Herran kanssa tehnyt.

20. Voiko kasteelle mennä liittymättä seurakuntaan?

VASTAUS: Apostolisena aikana liityttiin kasteen kautta seurakuntayhteyteen (Apt. 2:41-42). Seurakuntaan kuuluminen oli hyvin tärkeätä. Sen kautta pidettiin huolta uskovien hengellisistä ja jopa ajallisistakin tarpeista (jakeet 44-46). Uskovat tarvitsevat toisiaan ja kiinteätä seurakuntayhteyttä, jotta he voisivat toimia maailmassa Kristuksen edustajina. Apostoli vertaa seurakuntaa ihmisruumiiseen, jonka jokaisella jäsenellä on tärkeä tehtävä (1. Kor. 12:12-27). Hänen mukaansa ihminen liitetään tähän ruumiiseen kasteen kautta. Hän korostaa myös sitä, ettei kukaan uskova saisi olla seurakunnan ulkopuolella, "ruumiiseen kuulumaton" (jae 16). Seurakuntaa nimitetään usein hengelliseksi kodiksi. Kun ajalliseen kotiin tulee syntymän kautta uusia jäseniä, niin seurakuntaperheeseen saadaan puolestaan uusia jäseniä Hengen ja veden kautta tapahtuvan syntymisen tuloksena. Samoin kuin lapset kasvavat perhepiirissä elämää varten, niin seurakuntaperheen yhteydessä kasvataan ikuista elämää varten. Olisi luonnotonta, jos syntyvää lasta ei otettaisi jäseneksi perheeseen, vaan jätettäisiin heitteille. On suurenmoinen etuoikeus liittyä kasteen kautta seurakuntaan, joka suo mahdollisuuden saada hengellistä ravintoa ja toisten uskovien tukea.